Ähkin ja puhkin pilates salin lattialla. Ohjaaja tulee korjaamaan asentoani, joka on kylkinousussa vähän kallellaan. Auts ! Ai toltako tuon liikkeen pitäisikin tuntua ja tuntuuhan se... Seuraavaksi kaikki jumpparullan päälle makaamaan selälleen ja siitä hitaasti selkä pyöreänä istumaan ja yhtä hitaasti selkä pyöreänä takaisin rullan päälle. Aloitan liikkeen ja hengitän ja puhallan ulos ja kun alan jännittää vatsalihaksiani ja nousta, niin mitään ei tapahdukaan. Tasapaksu lautaselkäni makaa kuin liimattu tuossa rullassa kiinni eikä liikahdakkaan. Yritän uudestaan ja vähän kädellä lattiasta apua työntäen pääsen kuin pääsenkin ylös ja istumaan rullan päälle mutta siihen se liike sitten jääkin, sillä jälleen, kun pitäisi hitaasti laskeutua selinmakuulle tuon kiikkerän rullan päälle, pettää tasapaino ja koko liike hajoaa ja jää kesken. Ja tietysti kaikki muut naiset ympärilläni nousevat kepeästi ohjaajan mallia noudattaen ylös ja takaisin alas vaikka heillä kaikilla on allaan tuollainen samanlainen kiikkerä rulla! Grr!! Minusta on tullut jäykkä keski-ikäinen nainen joka kiukuttelee hiljaa mielessään kun ei pysty eikä kykene enää samana kuin ennen ( johtuen mm. omasta mukavuudenhalusta vuosien varrella ja herkuista ja sohvasta ja ja ja... mutta noitahen ei lasketa - eihän ? ) .
Siinä missä nuoremmat naiset hehkuttavat 1.5 H reippailla juoksulenkeillään, hehkutan minä reippaalla kävelyllä ja sillä, että lähden joka päivä ainakin puoleksi tunniksi ulos. Meissä on vaan se ero, nuorissa ja keski-ikäisissä, että meikäläisellä ne jenkkakahvat jää tuohon uumalla tiukasti arkikävelyistä viis ja noilla nuoremmilla ei tartu kahvat ei niin millään.
Liityin tässä taannoin ihanaan ja rauhalliseen yksityiseen naisten saliin jäseneksi. Kolmen treenikerran jälkeen pylly huutaa hoosiannaa aina aamuisin ja lapaluun väleissä tuntuu jäykkyyttä kuin lypsyretken jälkeen, vaikken olekaan koskaan lehmiä tai muitakaan nelijalkaisia lypsänyt. Nyt odotan jännityksellä että kuinka monta kertaa täytyy saleilla ennenkuin nuo pakaroiden sähköiskut väistyvät. Yrittänyttä ei laiteta...
Reippaita hetkiä urheiluharrastusten parissa hyvät lukijani,
Palaamisiin !
- Susanna K
Siinä missä nuoremmat naiset hehkuttavat 1.5 H reippailla juoksulenkeillään, hehkutan minä reippaalla kävelyllä ja sillä, että lähden joka päivä ainakin puoleksi tunniksi ulos. Meissä on vaan se ero, nuorissa ja keski-ikäisissä, että meikäläisellä ne jenkkakahvat jää tuohon uumalla tiukasti arkikävelyistä viis ja noilla nuoremmilla ei tartu kahvat ei niin millään.
Liityin tässä taannoin ihanaan ja rauhalliseen yksityiseen naisten saliin jäseneksi. Kolmen treenikerran jälkeen pylly huutaa hoosiannaa aina aamuisin ja lapaluun väleissä tuntuu jäykkyyttä kuin lypsyretken jälkeen, vaikken olekaan koskaan lehmiä tai muitakaan nelijalkaisia lypsänyt. Nyt odotan jännityksellä että kuinka monta kertaa täytyy saleilla ennenkuin nuo pakaroiden sähköiskut väistyvät. Yrittänyttä ei laiteta...
Reippaita hetkiä urheiluharrastusten parissa hyvät lukijani,
Palaamisiin !
- Susanna K
Kommentit
Lähetä kommentti