28.5.2022   Täällä taas pitkän kypsyttely paussin jälkeen.   Tämä kuva on kuopukseni maailmanvalloitukselta ja sopii hyvin omaankin sielunmaisemaani just nyt.  ” Uuden elämän värit” lukee Suomen NLP- yhdistyksen mieli-lehden kannessa. Niinpä, uudet on värit ja monet muutkin kuviot omassa elämässäni verrattuna siihen, mitä oli, kun viimeksi kirjoitin blogipostaukseni. Väliin on tullut korona, uusi työpaikka, kipuilut uuden edessä ja uuden kuluessa sekä monet prosessoidut tunnit omalla NLP opettaja matkallani. Paljon on yhdessä käveltyjä kilometrejä viimeisten kahden vuoden aikana. Yhdessä karvaherran ja yhdessä rakkaan kipparini kanssa, joka pysyy, tyynessä ja myrskyssä rinnallani ja minä myös hänen rinnallaan. Ja mistä kaikki muutos sitten lähti liikkeelle?   " If you think you can do it or if you think  you can´t you`re always  right" By Henry Ford   3/2020 on kuukausi, jolloin korona sulki suomen ja sitten koko muunkin maailma...

Tämän päivän kokemuksista inspiroituneena tartuin läppäriin ja päädyin kirjoittamaan ajatuksiani alas pitkästä aikaa, sillä uskomattoman paljon on tapahtunut asioita viime aikoina, vaikken ole niistä täällä kovaa hihkunutkaan. Peruutanpa hieman ajassa taaksepäin viime syksyyn eli syksyyn 2019. Olin nimittäin äkkiä tilanteessa, että töitä tuli ” ovista ja ikkunoista ” enkä aina enää itsekkään pysynyt perässä siinä, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi ja minkä voisi jättää ehkä ensi viikolle. Pinnistelin työn rajaamisen aallonharjalla ja nipin napin sain tehtyä kaiken, mitä pitikin ja vieläpä lähes kiitettävin arvosanoin jos nyt numeerisilla arvosanoilla pitäisi prosessia arvottaa. Samaan aikaan aloitin NLP Trainer opinnot Veli-Matti Toivasen opissa ja jotenkin jaksoin tiiviit työviikot aina, kun tiesin, että kohta pääsen taas jäsentämään asioita ja muokkaamaan ajatuksiani ” NLP klaanin ” parissa ja vieläpä tiiviisti 3 päivää putkeen kerrallaan! Jotain kummallista alkoi kuitenki...

Kävipä sitten niin, että minulle siunaantui kaksi peräkkäistä vapaata viikonloppua tammikuulle, siis vapaata kaikista harrastuksista, ystäväriennoista, perhejutuista, parisuhdejuista tms. Siinä ihmeissäni käytin ensimmäisen viikonlopun ruumiinkulttuurin ylläpitoon saleillen ja hiihtäen ja laahustin kohti seuraava vapaata viikonloppua puoliraskain miettein, takana kuitenkin tehokas työviikko ja kahden päivän myyntikokouskin.  Onnentunteen kokemiseen tarvitaan tavallisesti saman verran aikaa kuin kellon vetämiseen. — Anton Tsehov Olin jo pyöritellyt pari viikkoa mielessäni museoreissua jonkun  ystävän kanssa mutten keksinyt kenen ja mihin museoon menisin ja menisinkö kuitenkin yksin enkä yhdessä jonkun toisen kanssa. Tyypillistä minua - käyttää energiaa tällaiseen pohtimseen aktiivsen tekemisen, kaverien kontaktoinnin ja aikataulun sopimisen sijaan. Taas toistaalta, joskus täytyykin odottaa, antaa ajan kuluja ja juuri ne oikeat jutut tapahtuvat juuri oikealla hetkell...

Hei pitkästä aikaa!! Elämä on vienyt vauhdilla paikasta toiseen ja iltaisin en ole enää jaksanut avata läppäriä ja ryhtyä kirjoittamaan, vaikka kirjoitettavaa toden teolla olisi ollutkin. Olen nimittäin ottanut itseäni niskasta kiinni ja aloittanut uuden, vahvemman minän rakentamisen. Ensin pienellä ruokarytmin ja ruokavalion muutoksella ja sen jälkeen vanhan lajini, saleilun, pariin palaten. Voin sanoa, että hartiajumit ovat lähes poissa jo nyt, kuukauden säännöllisten tangon vääntöjen jälkeen ja vääntöjä olen tehnyt vain kaksi kertaa viikossa. True Hearts 2017  Hienoa tuntea, kuinka uni on palannut ja kuinka nukahdan nyt paremmin kuin aiemmin, kun en katsele enää viimeisten uneen menoa edeltävien hetkien aikana puhelimen viimeisimpiä juoruja tai Iltalehden viimehetken lööppejä... Kyllä sitä ihminen saattaa olla hölmö, kun tuollaiseen sometukseen menee mukaan ja vielä menettää sillä hyvät unet! Keski-ikäisen kertomaa mutta niin totta. Kuva : Taitava tyttäreni...

Olen miettinyt kovasti viimeaikoina yhtä asiaa. Lyhyesti sanottuna sitä, voiko sinun vastoinkäymisesi olla suurempi kuin minun jos en ole vielä kokenut sellaista elämämässäni, jota sinä olet kokenut ja jonka sinä koet erittäin rankaksi ? Onko niin, että minä en saa " valittaa " enkä voivotella elämän rankkuutta silloin, kun koen sen rankaksi, koska sinulla on aina oikeasti kuitenkin vielä rankempaa ja oikeus siitä valittaa ? Voiko olla niin, että jos ei ole vaikka kokenut läheisen kuolemaa, avioeroa tai oman lapsen vakavaa sairastumista, ei voi valittaa siitä, että asiat elämässä olisivat jotenkin huonosti tai että jossain vaiheessa elämän tietä itse kokisi sen rankaksi ?   Olen äärimmäisen positiivinen perusluonteeltani ja oppinut siihen kaiketi jo äidinmaidossa vauvana. Minun vanhempani ovat aina nähneet mieluummin puolitäyden kuin puolityhjän lasin ja joku on joskus minulle todennutkin ,että " sä nyt oot sellasiten onnellisten tähtien alla syntynyt! " Mutt...

I dream my painting and then paint my dream. Vincent van Gogh   Makoisat mustikkapullat ja vesisateen suoja  Elämä kutisee suonissa oi Luoja !  Saisinpa jo huomisen makeuden maistaa ja pikkuhiljaa jo vaihtaa kaistaa...    Taidetta ja teoksia  kaikenlaisia kutkuttavia seoksia  on elämä täynnä ja kirkastuu  väkisikin hymyyn vetäytyy suu..  Taivas sininen vaik välillä sataa  lehdet keltaisia ja aika rauhallisesti mataa  haavan lehdet hiljaa helisevät tuulessa mulle kertovatko ne ehkä samaa tarinaa myös sulle ?  Että kaikki on mahdollista nyt ja tässä  suurenmoisessa elämässä!    Joskus täytyy sydämen antaa levätä ja sielulta petolliset kohtaamiset evätä  rakentaa suojamuuri ja rajat , odottaa että tulee turvallisemmat ajat  Pilven takaa voi paistaa tai pisaroida  voit itse valita kumpaa meinaat kampanjoida :)   Tämä hetki on nyt - luontoki...

Istahdan aamubussiin ja kaivan käsilaukustani nappikuulokkeet joista alan kuunnella rentouttavaa musiikkia ja kauniita sanoja, joista ammennan voimaa jälleen uuteen työpäivään. Lomasta on aikaa vasta reilu kuukausi ja mieli halajaa jo uuden auringon syliin ja uudelle lomalle rakkaaseen luontoon ja rakkaiden ihmisten pariin. Vaan arki on tullut ja sen myötä täydet bussit ja ne metron oranssit penkit joista luulin jo jokunen vuosi sitten päässeeni lopullisesti eroon, ainakin työmatkaliikenteessä. Noh, asiat ovat kuitenkin hyvin ja voinhan aina ajatella niin, että oranssi on energian ja intohimon väri ja saan siitä taas uutta voimaa alkavaan päivään....  Kaikenlaista jännää on kuitenkin kuulunut jo elokuun päiviin ja ehdin tässä suorittaa Green Cardinkin yhtenä viikonloppuna Vihdin viheriöillä puttaillen. Vielä on matkaa Minea Blomqvistin maailmaan mutta alkukipinä on puhallettu henkiin ja ensi kesänä saan itsekin osallistua hienoon Valkeala Invitation Golf turnaukseen muutenkin ...