Istahdan aamubussiin ja kaivan
käsilaukustani nappikuulokkeet joista alan kuunnella rentouttavaa musiikkia ja
kauniita sanoja, joista ammennan voimaa jälleen uuteen työpäivään. Lomasta on
aikaa vasta reilu kuukausi ja mieli halajaa jo uuden auringon syliin ja uudelle
lomalle rakkaaseen luontoon ja rakkaiden ihmisten pariin. Vaan arki on tullut
ja sen myötä täydet bussit ja ne metron oranssit penkit joista luulin jo
jokunen vuosi sitten päässeeni lopullisesti eroon, ainakin
työmatkaliikenteessä. Noh, asiat ovat kuitenkin hyvin ja voinhan aina ajatella
niin, että oranssi on energian ja intohimon väri ja saan siitä taas uutta
voimaa alkavaan päivään....
Kaikenlaista jännää on kuitenkin kuulunut jo elokuun päiviin ja ehdin tässä suorittaa Green Cardinkin yhtenä viikonloppuna Vihdin viheriöillä puttaillen. Vielä on matkaa Minea Blomqvistin maailmaan mutta alkukipinä on puhallettu henkiin ja ensi kesänä saan itsekin osallistua hienoon Valkeala Invitation Golf turnaukseen muutenkin kuin vain mailatyttönä kauniisti hymyillen :D
Yksi tärkeä
ja rakas matkani NLP Master Practitioner kurssilla alkaa olla ohi. Reppuni on
täynnä ideoita, elämyksiä , kokemuksia ja uusia ihania ihmissuhteita joihin
olen saanut tutustua tällä kohta 16:n päivän matkallani. Mitä olen sitten
oppinut ? Olen oppinut sen ,että omaa sisäistä lasta ei saa koskaan täysin
sammuttaa ja että ei ole olemassa epäonnistumisia, vaan pelkästään
mielenkiintoisia lopputuloksia ja jos yksi keino tavoitteeseen pääsyyn menee
metsään niin sitten toinen keino saattaakin olla parempi juuri siihen saumaan.
![]() |
Kuva : C : Valmennusyhtiö True Hearts |
Olen kasvanut ja kehittynyt ja oppinut arvostamaan entistä paremmin sitä, kuka
minä olen ja mistä olen lähtöisin. Olen oppinut olemaan entistä enemmän läsnä,
tässä ja nyt sekä näkemään toisen ihmisen
omasta hyvästä tilastani käsin. Melkoinen matka jonka varrelle on mahtunut
silmäflunssaa ja naurukuumetta sekä monenmoista juttua, pohdiskelua ja
tuumintaa. Iso kiitos Susannelle, joka on meitä jaksanut luotsata alusta asti
ja toinen kiitos Lasselle, joka on jaksanut keittää meille kahvia ja huolehtia
siitä, että kaikki pääsevät ajoissa sisään eivätkä jää oven taakse odottelemaan
turhia...
Vielä on onneksi kuitenkin syyskesää
jäljellä ja upeita auringonlaskuja ja kenties tähtitaivaita yhdessä rakkaan
kipparini kanssa, Iltatähden takakannella lämpöisten fällyjen alla. Kenties nuo
jälkikasvummekin saapuvat sinne meitä viihdyttämän yhdessä karvaherran kanssa
tai sitten vietämme siellä kahdestaan laatuaikaa nautiskellen kohta 20
vuotisesta yhteisestä taipaleestamme.
Ja kun NLP :n opit on tallennettu
takataskuihin, on ehkä aika jälleen opiskella jotain muuta, josta saa jälleen
ammentaa elämään rikkauksia vähän toisesta näkökulmasta. Niin tai näin, elämä
jatkuu ja karavaani kulkee kohti syksyä.
Voi hyvin ja muista näyttää rakkautesi
ja jakaa sitä ympärillesi, erityisesti niille kaikkein rakkaimmille, jotka ovat
osa Sinua ja jotka ovat sinun henkiölkohtainen tukijoukkosi silloin, kun elämä
vaatii tiukkoja kurveja ja vahvaa luonnetta.
So long,
Susanna K
Kommentit
Lähetä kommentti