Siirry pääsisältöön

Työelämän supersankarit


C kuopukseni ottama kuva.
Siinä me astelimme vierekkäin, minä ja karvaherra, rauhallisin haahuilevin askelin tätä upeaa kevättä rinnoissamme tunnustellen. Äkkiä olimme kaksin tässä kummallisessa maailmassa jossa ympärillämme oli kiirettä ja työtä, paljon touhua ja monta huonoa yötä. Hanki kimmelsi ja aurinko lämmitti kun siinä kuusien alla ihmettelimme kumpikin omalla tavallamme.  Olin toivonut rauhoittumista ja asioiden itsenäistä funtsimista ja sen sainkin ja vieläpä koko viikonlopuksi. Parin tunnin ihmettelyn jälkeen raotin kotiovea ja siitä karvaherrakin puikahti jo mielellään sisään päiväunilleen. Minä hänen vanavedessään.
Sinun on itse hoidettava oma kasvamisesi, oli isoisäsi kuinka pitkä tahansa. — Irlantilainen sanonta
Alkoi tehdä mieli kahvia vaikka olen sen juomisen jättänyt jo reilu vuosi sitten. Kaivamalla löysin kaapista yhden jauhepurkin, josta ammensin kuppini täyteeni keinotekoista kahvijuomaa. Sai kelvata. Jääkappiin oli jäänyt yksi ” todella terveellinen” einesburgeri, jonka myös lämmitin ja rupesin istua ihmettelemään tätä maailmanmenoa.  On maaliskuun 11. päivä ja kahvijuoma höyryää vieressäni mukissa, sauna on lämpenemässä (niin juuri! miksei saunaan voisi mennä keskellä päivää jos tekee mieli?!) ja canvas taulu odottaa toisessa huoneessa maalaamista.  Jotta maalausprosessi voisi hyvin alkaa, vaatii se happea, meditaatiota ja hiilihydraatteja ja noita kaikkia on nyt kehoni imenyt itseensä viimeisen parin tunnin aikana
Aikuisuuteen kuuluu elämän risaisuuden hyväksyminen. Kun tuhannennen kerran antaa itselleen anteeksi samasta asiasta, ei ole enää varaa tuomita muita. — Tommy Hellsten
Siirtelen likapyykkejä paikasta toiseen ja tuuppaan pölykoirat kepeällä varpaan liikkeellä sohvan alle lisääntymään.  Kasaan keittiönpöydän täyteen tavaraa ja siivoan sen sitten joskus, viimeistään ennen muun perheen kotiintuloa. Oloni on vähän kuin nuorella kapinallisella, joka touhuaa omia juttujaan ja kokee voimaannuttavaa tunnetta siitä että voi tehdä niin kuin tekee J Tältäkö se tuntui noin 25 vuotta sitten kun sinkkuna elelin ja vietin kevätviikonloppuja?
Kuva ja postauksen aformismit : http://www.hyvejohtajuus.fi/aihe/vapaus/
Olen miettinyt kovasti tätä työelämää ja sitä, miten helposti itsekin luisuu suorittamisen maailmaan ja unohtaa sen, että jokainen meistä on vain ihminen ja ihminen tarvitsee liikettä, lepoa ja hyvää ravintoa pysyäkseen kunnossa ja työkelpoisena. Ja mitä enemmän suorittaa niin sitä enemmän unohtaa kehon signaalien kuuntelun ja vaipuu pikkuhiljaa työelämän sankarin rooliin josta voi ollakin vaikeampaa päästä irti.
Mitä tahansa voitkaan tehdä tai unelmoida … aloita se. Rohkeudessa on nerokkuutta, voimaa ja taikaa. — Johann Wolfgang von Goethe
Joku viisas nainen sanoi minulle kerran vuosia sitten, että Susanna, sinun täytyy lopettaa tuo asioiden puhkipuiminen ja alkaa elää vaan askel kerrallaan elämää eteenpäin. Ottaa vastaan mitä tulee ja reagoida sitten sen mukaisesti.  Alan pikkuhiljaa ymmärtää tuon viisaan naisen sanoman ja olenkin (vuosia sitten jo) pyrkinyt tekemään asioita vahvan intuitioni varassa silloin kun se sopii tilanteeseen jotta pääsen eteenpäin.

Sauna on nyt lämmennyt juuri sopivaksi ja kahvijuoma & Lidlin huippuburgeri antanut polttoainetta tyhjään päähäni ja kehooni. Jaksan ainakin seuraavan puolituntia heittää löylyä ja maata lauteilla! Nautitaan keväästä eikä suoriteta tätä elämää liikaa, halauksin,
Susanna K


 
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaveita ja Lokki Joonatanin viisaita mietteitä

Haen sunnuntai aamun Hesarin haistellen samalla tuoreen kesän tuoksuja. Näen vaaleanvihreät koivun lehdet ja kirkkaan taivaan. Äkisti silmäni täyttyvät kyynelistä  ja mieleeni hiipii  voimakas yksinjäämisen tunne. Hengitän syvään, räpyttelen silmiäni, nielaisen ja palaan sisälle. Nelijalkainen karvakaveri tulee innostuneena ovelle vastaan ylisuurta pehmokoiraa roikottaen. Kahvinkeittimessä on vielä eilisen tahrat ja ruokapöytä on täynnä tavaraa. Aika pysähtyy ja kotona kaikuu vain vanhan pakastimen hiljainen ulina.     Mietin että mistä tuo kumma haikeus hiipi rintaani ja aiheutti noin voimakkaan tunnereaktion ? Johtuiko tuo rinnan puristava tunne siitä, että katsoin illalla Romeon ja Julian ja koin vahvasti heidän onnettoman rakkaustarinansa? Vai johtuiko se siitä, että sunnuntain jälkeen tulee maanantai ja uusi viikko ja uusi arki jossa ei ole hauskoja pihajuhlia eikä kepeää grillailua leppeässä kesätuulessa... Huikkaan...
2 kommenttia
Lue lisää

Tommy Tabermann ja minä rakkauden ja kevään huumassa

Ajelin kotiin True Heartsin NLP Master Prakkäri treeneistä kuunnellen  NRJ :n poppia joka tavoitti soljuvasti alitajuntani. Oloni oli tyttömäisen kepeä ja silmiini sattui fantastisen upeat kevään vihreät hiirenkorvat jotka kiusoittilevat ohikulkijaa puiden oksilla. Rakastan juuri tätä kevään aikaa! Ehkä siitä syystä menin naimisiinkin juuri näinä aikoina, toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla ja siitäkin on jo... hmm.... kohta 20 vuotta aikaa !Iik! Niin ne vuodet vierii. Tulla lähelle vaatii sinulta voimaa, paljon väkevää voimaa. Olla lähellä vaatii sinulta rohkeutta, paljon paljasta rohkeutta. Päästää lähelle, sisälle, vaatii sinulta vain uskoa toiseen ihmiseen. - Tommy Tabermann-   Tahtoisin kirjoittaa tähän ihan koko elämäni ja kaikki tuntoni mutta kriitikko minussa himmailee ja ilmoittaa, ettei kannata ihan kaikesta avauta, ihan ihan vielä, ainakaan ennenkuin asiat ovat virallisia ja julkisia ja oman mielen kiemuroissa jo varmasti päätettyjä. Mutta ...
4 kommenttia
Lue lisää

Erään kesäfestarin tarina

 Hentoa värinää ilmassa, sydänten tärinää Retussa ja Hilmassa, kuiskutuksia auringonlaskussa, käsiä toisen takataskussa, haikeita hymyjä ja kiihkeitä sylejä, väsyneitä lymyjä ja somea, yleä...   Rakkaukden tykitystä ja ilon suihkuja, rokin rykitystä ja Antti Tuiskua, sinitaivasta ja lämpöä iholla, hyvää fiilistä isollakin kiholla, vapautta ja lupaa rakastaa, jääkylmää juomaa arkkussa pakastaa...  Kovaa poppia ja kovempaa rokkia, pitkää kuumaa kesä ja tverkkaamista , baarikärpäsiä ja karavaanareita, sulassa sovussa kokemassa kesäfestareita..   Tramboliinipomppuja ilmaan asti, mielessä into ja repussa hilpeä musiikkilasti, temppuja ja vapauden huumaa, aurinkoa ja hikeä, kesätunnelmaa kuumaa. Apulantaa ja sen tuomaa energiaa, tuo voima kauaksi kantaa.. kaikki loputon kauneus kaikki järjettömyys kaikki ruoskivat toiveet kaikki päättämättömyys ovat lopulta tarkoituksen palasia osa arvoitusta ja osa...
6 kommenttia
Lue lisää