Siirry pääsisältöön

Vapautta rinnassa-vihdoinkin!

Istuin ulkona ja imin mieleni ja sieluni täyteen tätä kesän ihanuutta. Siitepöly kukki kivasti terassilla ja puutarhakalusteilla ja pihlajat nuokkuivat vettä odottaen, mutta mikään noista ei haitannut minun fiilistäni. Olen jotenkin löytänyt kepeyden elämiseen taas. Oman persoonan, jota käyttämällä voin tehdä kaikesta itselleni ainakin helpompaa. Mikä vapauden ja ilon tunne tuo onkaan ! Alkukesässä on toiveikkuutta ja mielessäni taas intoa. Mitä tästä kesästä vielä kehkeytyykään...

Merielämä on  tullut jälleen  kuvioihin mukaan vahvana ja vaihtelevana. Pari viikonloppua onkin kulunut aalloilla kaikenlaisia luonnon ihmeitä todistellen. Ihanaa! Edellisviikonloppuna rantautuessa,  meinasin saada sydärin kun jalkani vierestä lehahti haahkanaaras lentoon. Siellä se oli kiven suojassa hautonut muniaan pitkään ja hartaasti. Emme sitten kiinnittäneet köysiä juuri siihen kohtaan vaan annoimme rauhan hautojalle ja siirsimme paattiamme hieman sivummalle. Meni muutama minuutti ja haahkaäiti taaperteli hitaasti ja selustaansa varmistellen pesänsä päälle takaisin. Eikä muuten liikahtanutkaan seuraavaan vuorokauteen - ainakaan meidän nähden. Taitava suojaväri tuolla luonnon olennolla!
Merellinen päivä alkoi joogalla litteällä kalliolla. Alaspäin katsovaa koiraa oli mukava tehdä kun tuuli heilutteli hiustupsuja ja merivesi loiski rantakivikkoon lokkien huutaessa omia terveisiään korvanjuuressa. Rentouttavaa :) Enpä ole muualla sitten joogannutkaan kuin tuolla saaren suojassa. Toisaalta luonnon parantava vaikutus on niin suuri, että yksi vartin joogatuokio näissä maisemissa parantaa mieltä enemmän kuin tunnin sessio sisällä joogasalissa. Ainakin minun kohdallani.
On viime viikkoihin toki sattunut pientä tunnemylläkkää myös eikä aina vain minun suunnaltani. Kumma juttu, miten toiset ihmiset kokevat jonkun ilmeisesti uhkana ja tästä pelästyneenä alkavat, ehkä omaa egoaan pönkittääkseen, syyttämään toista sellaisesta, mitä toinen ei tunnista tehneensä. Et ehkä ymmärtänyt tuota mutta en viitsi tarkemmin tässä nyt asiaa avata. Kuitenkin tavoitteeni elämässä on edelleen olla rehellinen, rohkea ja seistä sanojeni takana ja näin olen tehnytkin. En ainakaan itse löydä itsestäni toisen ansioilla ratsastajaa tai toisen ihmisen huolella hankkimien tietojen imuroijaa. Aikuismaailmassa toimii joskus vähän liiankin hyvin lasten " rikkinäinen puhelin " - leikki. Sillä erotuksella, että lapset kuiskivat tarkoituksenmukaisesti  toistensa korviin ja sitten nauraa räkättävät kun kuulevat lopullisen lauseen, jonka joku laittoi liikkeelle ketjun alkupäässä. Aikuismaailmassa taas ei tarvita edes kuiskimista kun toinen jo kuulee aivan mitä haluaa kuulla ja sitten itse olet ymmyrkäisenä sana sanaa vastaan selittelemässä " ettet ole kyllä  niin puhunut..." Yritän itse toitottaa kokoajan sitä totuutta, etteivät ihmiset riitele keskenään ( työelämässä ehkä paremminkin) vaan asiat. Aina se ei vain mene niin...
Kulutin osan viikonloppua kuvaten lokkeja ja tiiroja. Olisin halunnut tallentaa kuvan liitävästä lokista, joka nauttii vapauden huumastaan ja antaa tuulen pyörteiden viedä sitä eteenpäin rauhassa ja hartaasti. Mutta aina kun  sain puhelimen viritettyä  kuvaus asentoon, oli lokki jo aikaa sitten lentänyt ruutuni ohi ja taas jäin odottamaan seuraavaa lentoa ja taas seuraavaa ja taas seuraavaa. Onneksi meidän perheessä on yksi kuvaajamestari jos tarvitsen oikeita hyviä kuvia. Minä voin sitten olla hyvä muissa asioissa :D
Juhlin hiljattain huikean suloista pariskuntaa, joka meni naimisiin. Tunnelma oli iloinen ja rento, merituuli puhalteli hiljaa ja aurinkokin lämmitti terassilla kulkijoita. Edellisistä häistä onkin kulunut jo aikaa ja siksi oli niin hienoa ja upeeta nauttia toisten onnesta! Rakkautta ja iloa ja onnea teille ihanat vastanaineet <3

 
Kun koulu kohta loppuu ja teinit lähtevät kesälaitumille, niin minä suuntaan ruokakakauppaan ja täytän pakastimen jäätelöllä. Senverran aion juhlistaa toisenkin rakkaani peruskoulun päättymistä. Aika juoksee niin nopeasti etten meinaa aina pysyä perässä.
Vaikeinta on vapaus. Ottaa aavistettu perhonen kiinni, vahingoittamatta. Ja raaskia päästää irti. — Tommy Tabermann 

Kalastajat tietävät, että meri on vaarallinen ja myrskyt voivat olla kauheita, mutta he eivät pidä näitä vaaroja riittävinä syinä pysyä rannassa. — Vincent Van Gogh
Onnellista kesää sinulle <3
Susanna K

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaveita ja Lokki Joonatanin viisaita mietteitä

Haen sunnuntai aamun Hesarin haistellen samalla tuoreen kesän tuoksuja. Näen vaaleanvihreät koivun lehdet ja kirkkaan taivaan. Äkisti silmäni täyttyvät kyynelistä  ja mieleeni hiipii  voimakas yksinjäämisen tunne. Hengitän syvään, räpyttelen silmiäni, nielaisen ja palaan sisälle. Nelijalkainen karvakaveri tulee innostuneena ovelle vastaan ylisuurta pehmokoiraa roikottaen. Kahvinkeittimessä on vielä eilisen tahrat ja ruokapöytä on täynnä tavaraa. Aika pysähtyy ja kotona kaikuu vain vanhan pakastimen hiljainen ulina.     Mietin että mistä tuo kumma haikeus hiipi rintaani ja aiheutti noin voimakkaan tunnereaktion ? Johtuiko tuo rinnan puristava tunne siitä, että katsoin illalla Romeon ja Julian ja koin vahvasti heidän onnettoman rakkaustarinansa? Vai johtuiko se siitä, että sunnuntain jälkeen tulee maanantai ja uusi viikko ja uusi arki jossa ei ole hauskoja pihajuhlia eikä kepeää grillailua leppeässä kesätuulessa... Huikkaan...

Tommy Tabermann ja minä rakkauden ja kevään huumassa

Ajelin kotiin True Heartsin NLP Master Prakkäri treeneistä kuunnellen  NRJ :n poppia joka tavoitti soljuvasti alitajuntani. Oloni oli tyttömäisen kepeä ja silmiini sattui fantastisen upeat kevään vihreät hiirenkorvat jotka kiusoittilevat ohikulkijaa puiden oksilla. Rakastan juuri tätä kevään aikaa! Ehkä siitä syystä menin naimisiinkin juuri näinä aikoina, toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla ja siitäkin on jo... hmm.... kohta 20 vuotta aikaa !Iik! Niin ne vuodet vierii. Tulla lähelle vaatii sinulta voimaa, paljon väkevää voimaa. Olla lähellä vaatii sinulta rohkeutta, paljon paljasta rohkeutta. Päästää lähelle, sisälle, vaatii sinulta vain uskoa toiseen ihmiseen. - Tommy Tabermann-   Tahtoisin kirjoittaa tähän ihan koko elämäni ja kaikki tuntoni mutta kriitikko minussa himmailee ja ilmoittaa, ettei kannata ihan kaikesta avauta, ihan ihan vielä, ainakaan ennenkuin asiat ovat virallisia ja julkisia ja oman mielen kiemuroissa jo varmasti päätettyjä. Mutta ...

Erään kesäfestarin tarina

 Hentoa värinää ilmassa, sydänten tärinää Retussa ja Hilmassa, kuiskutuksia auringonlaskussa, käsiä toisen takataskussa, haikeita hymyjä ja kiihkeitä sylejä, väsyneitä lymyjä ja somea, yleä...   Rakkaukden tykitystä ja ilon suihkuja, rokin rykitystä ja Antti Tuiskua, sinitaivasta ja lämpöä iholla, hyvää fiilistä isollakin kiholla, vapautta ja lupaa rakastaa, jääkylmää juomaa arkkussa pakastaa...  Kovaa poppia ja kovempaa rokkia, pitkää kuumaa kesä ja tverkkaamista , baarikärpäsiä ja karavaanareita, sulassa sovussa kokemassa kesäfestareita..   Tramboliinipomppuja ilmaan asti, mielessä into ja repussa hilpeä musiikkilasti, temppuja ja vapauden huumaa, aurinkoa ja hikeä, kesätunnelmaa kuumaa. Apulantaa ja sen tuomaa energiaa, tuo voima kauaksi kantaa.. kaikki loputon kauneus kaikki järjettömyys kaikki ruoskivat toiveet kaikki päättämättömyys ovat lopulta tarkoituksen palasia osa arvoitusta ja osa...