Istuin ulkona ja imin mieleni ja sieluni täyteen tätä kesän ihanuutta. Siitepöly kukki kivasti terassilla ja puutarhakalusteilla ja pihlajat nuokkuivat vettä odottaen, mutta mikään noista ei haitannut minun fiilistäni. Olen jotenkin löytänyt kepeyden elämiseen taas. Oman persoonan, jota käyttämällä voin tehdä kaikesta itselleni ainakin helpompaa. Mikä vapauden ja ilon tunne tuo onkaan ! Alkukesässä on toiveikkuutta ja mielessäni taas intoa. Mitä tästä kesästä vielä kehkeytyykään...
Merellinen päivä alkoi joogalla litteällä kalliolla. Alaspäin katsovaa koiraa oli mukava tehdä kun tuuli heilutteli hiustupsuja ja merivesi loiski rantakivikkoon lokkien huutaessa omia terveisiään korvanjuuressa. Rentouttavaa :) Enpä ole muualla sitten joogannutkaan kuin tuolla saaren suojassa. Toisaalta luonnon parantava vaikutus on niin suuri, että yksi vartin joogatuokio näissä maisemissa parantaa mieltä enemmän kuin tunnin sessio sisällä joogasalissa. Ainakin minun kohdallani.
On viime viikkoihin toki sattunut pientä tunnemylläkkää myös eikä aina vain minun suunnaltani. Kumma juttu, miten toiset ihmiset kokevat jonkun ilmeisesti uhkana ja tästä pelästyneenä alkavat, ehkä omaa egoaan pönkittääkseen, syyttämään toista sellaisesta, mitä toinen ei tunnista tehneensä. Et ehkä ymmärtänyt tuota mutta en viitsi tarkemmin tässä nyt asiaa avata. Kuitenkin tavoitteeni elämässä on edelleen olla rehellinen, rohkea ja seistä sanojeni takana ja näin olen tehnytkin. En ainakaan itse löydä itsestäni toisen ansioilla ratsastajaa tai toisen ihmisen huolella hankkimien tietojen imuroijaa. Aikuismaailmassa toimii joskus vähän liiankin hyvin lasten " rikkinäinen puhelin " - leikki. Sillä erotuksella, että lapset kuiskivat tarkoituksenmukaisesti toistensa korviin ja sitten nauraa räkättävät kun kuulevat lopullisen lauseen, jonka joku laittoi liikkeelle ketjun alkupäässä. Aikuismaailmassa taas ei tarvita edes kuiskimista kun toinen jo kuulee aivan mitä haluaa kuulla ja sitten itse olet ymmyrkäisenä sana sanaa vastaan selittelemässä " ettet ole kyllä niin puhunut..." Yritän itse toitottaa kokoajan sitä totuutta, etteivät ihmiset riitele keskenään ( työelämässä ehkä paremminkin) vaan asiat. Aina se ei vain mene niin...
Kulutin osan viikonloppua kuvaten lokkeja ja tiiroja. Olisin halunnut tallentaa kuvan liitävästä lokista, joka nauttii vapauden huumastaan ja antaa tuulen pyörteiden viedä sitä eteenpäin rauhassa ja hartaasti. Mutta aina kun sain puhelimen viritettyä kuvaus asentoon, oli lokki jo aikaa sitten lentänyt ruutuni ohi ja taas jäin odottamaan seuraavaa lentoa ja taas seuraavaa ja taas seuraavaa. Onneksi meidän perheessä on yksi kuvaajamestari jos tarvitsen oikeita hyviä kuvia. Minä voin sitten olla hyvä muissa asioissa :D
Juhlin hiljattain huikean suloista pariskuntaa, joka meni naimisiin. Tunnelma oli iloinen ja rento, merituuli puhalteli hiljaa ja aurinkokin lämmitti terassilla kulkijoita. Edellisistä häistä onkin kulunut jo aikaa ja siksi oli niin hienoa ja upeeta nauttia toisten onnesta! Rakkautta ja iloa ja onnea teille ihanat vastanaineet <3

Kun koulu kohta loppuu ja teinit lähtevät kesälaitumille, niin minä suuntaan ruokakakauppaan ja täytän pakastimen jäätelöllä. Senverran aion juhlistaa toisenkin rakkaani peruskoulun päättymistä. Aika juoksee niin nopeasti etten meinaa aina pysyä perässä.
Vaikeinta on vapaus. Ottaa aavistettu perhonen kiinni, vahingoittamatta. Ja raaskia päästää irti. — Tommy Tabermann
Kalastajat tietävät, että meri on vaarallinen ja myrskyt voivat olla kauheita, mutta he eivät pidä näitä vaaroja riittävinä syinä pysyä rannassa. — Vincent Van Gogh
Onnellista kesää sinulle <3
Susanna K
Kommentit
Lähetä kommentti