Ihanat ja
rakkaat lukijani lähellä ja kaukana!
![]() |
C: Sanni |
Olen pikkuhiljaa
lipumassa takaisin työtätekevien joukkoon sekä fyysisesti että psyykkisesti.Ravistelen itseni hereille kodin lämmöstä ja ihanasta harhaan johtavasta joutilasajan horroksesta. Kuulen jo, kuinka teinini hihkuvat mielessään helpotuksen hihkuja kun tietävät,
että vain viikko enää niin koti on tyhjä iltapäivisin ja aamuisin!! Hassua.
Mutta toisaalta niinhän sen pitääkin mennä. Enkä minä ole ollut todellakaan
mikään pullantuoksuinen äiti tämän vapaavuoteni aikana. Tai ehkä kerran mutten
yhtään enempää. Ja olenko suorittanut kaikki avoimen yliopiston "
loppuelämän kannalta todella tärkeät opinnot?" EN! Hähää! Siitä saitte te,
jotka epäilitte alun alkaenkin motivaatiotani tehdä akateemista tutkintoa.
Heh.. tai sitten puhunkin tässä itselleni ja puhun pienellä äänellä mutta
äärimmäisen tyytyväisenä.
![]() |
Luovuus,hulluus ja huumori käyvät käsi kädessä! |
Olen saanut
todella ladata virtaa tähän kroppaan ja myös ladata virtaa luovuuden pankkiini
roppakaupalla. Luulen ja uskon, että nyt jalkani pitävät minut tasapainossa
tyynessä ja tuulessa, myrskyssä ja helteessä. Sen verran hyvin olen itseni
tuohon äitimaahan juurruttanut näiden kuukausien aikana. Yhtään päivää en
antaisi pois.
Tapasin taannoin
ihania kamujani pitkästä aikaa ja sain kuulla kommentteja ulkomuodostani tyyliin:"
sun rypytkin on oiennut ja susta on tullut tollanen eteerinen..." Kiitos
kommentin sanojalle - se lämmitti kovasti koska sinne päin olen halunnutkin
suunnistaa. Ja kun mieli ja keho on tasapainossa ensimmäistä kertaa useaan
vuoteen, niin hyvä että se näkyy myös ulospäin. On mistä sitten muille lietsoa
sitä työniloa ja tsemppiä syyspimeisiin päiviin. Oikeastaan olen sitä mieltä,
että töihin paluu pidemmän tauon jälkeen olisi hyvä ajoittaa aina keskelle
syksyn pimeneviä iltoja, niin se lumeton jaksokaan ei väsyttäisi aivan yhtä
paljoa.
![]() |
" Alitajuntani 2014 syksyllä. " |
Yhtä jään
kaipaamaan (tai montaakin toki)kun palaan töihin ja se on tuo nelijalkainen
joka päivä päivän jälkeen reippaasti venytelleen ohjaa minua ulos aamuvarhain.
Jaksaisikohan sitä herätä jo hetsilleen viiden jälkeen niin ehtisi
aamulenkinkin siinä kävellä ennen autoon istumista?
![]() |
" Mikä täällä läiskii ja loiskii ? " |
Olen tavannut
niin valtavan ihania uusia ihmisiä tämän vuoden aikana ettei ole tosikaan.
Kiitos teille kaikille ajasta ja energiasta - yhteiset tuokiomme jatkukoon!
Sain siis lähes
unelmieni työpaikan vihdoin ja viimein pitkän odottamisen jälkeen. En saanut sitä
sporttista pikku Audia (joka on tässä pienoismallikuvassa) tosin, vaikka
kovasti pomolle siitä yritin puhua... Alun tutustumisen jälkeen kaikki
vaikuttaa kovin mukavalta ja luulenpa että pääsen tekemään juuri niitä hommia
joita olin kovasti jo kaivannutkin. Katsotaan sitten ensi kesänä, miten tämä
" uusi urani " on lähtenyt käyntiin.
![]() |
En saanut tätä Audia, en ... ehkä ensi elämässä ;) |
Nyt nautin
syksyn tuulesta, klassisesta musiikista, kynttilöistä, Rooibos teestä ja
pienestä purtavasta teen kanssa. Nautin luomisprosessista ja käyn vielä
maalaamassa ihanan openi luona päivän, laitan kutrit kuntoon ja tankkaan
taidegallerioita ja puvustan itseni pois verkkareista ja virttyneistä
fleeceistä. On työn teon aika ja se tuntuu HYVÄLTÄÄ!! Varokaahan vain armon
työkaverit ja kollegat etten vahingossa tee teidänkin duuneja kaikessa
innossani – heh..
![]() |
“There are only two ways to live your life. One is as though nothing is a miracle. The other is as though everything is a miracle.”
― Albert Einstein
― Albert Einstein
Energisin ja
lämpimin ajatuksin syystuiskujen keskeltä,
XOXOXO
Susanna K
Kommentit
Lähetä kommentti