Siirry pääsisältöön

Mestarin jalanjäljillä

Tovi on vierähtänyt festaritunnelmista ja työn arki on jälleen koittanut ihanien lipalatteluviikkojen jälkeen. Meille annettiin koulutuksessa tehtäväksi mallittaa jonkun mestarin joku tärkeä taito. Tämä liittyy NLP opintoihini ja siihen perusolettamukseen, että kuka vaan voi oppia mitä vaan, kun mallittaa taidon toiselta. Alkoi kuumeinen miettiminen ensinnäkin siitä, minkä taidon haluaisin oppia ja toiseksi siitä, kuka olisi tuo mestari, jolta sen taidon parhaiten oppisin ja jota ehtisin haastatella vielä ennen kesälomia, jotta voisin esittää oman mallitus tarinani opiskelukamuilleni heti elokuun alussa. 
Kevään lämpöiset viikonloput kuluivat välillä maissa ja välillä merellä ja tuskailin aina silloin tällöin sen totuuden kanssa, etten saa aina asioita tehtyä ja niin tehokkaasti ja järjestelmällisesti kuin olisi tarve. Äkkiä ajatus kirkastui mielessäni ja totesin, että miksi lähteä merta edemmäs kalaan, kun tuttu mestari on kulkenut elämässäni jo parikymmentä vuotta ja jolta olen jo matkan varrella oppinut yhden sun toisen tärkeän taidon. Niinpä lähestyin loogis- järkevää kippariani ja pyysin saada mallittaa häneltä hänen loistavaa taitoaan vetää läpi projekteja liittyen urheiluun, työhön, terassin rakentamiseen yms. yms. 


Siinä sitten eräänä keväisenä viikonloppuna istuimme yhteisen keittiönpöytämme ääressä, minä kysyen ja kirjaten asioita ylös, kipparini kertoen, tuumien ja pohtien omia arvojaan, ympäristöään missä toteuttaa järjestelmällisyyttä ja ryhtymistä ja niitä toimintatapoja, joilla asiat saadaan sujumaan. Ja voi vitsi mitä oivalluksia aikaan saimmekaan! 
Minä opin tuolta mestariltani ainakin sen, että dead linet täytyy olla sovittuna ja sitten aletaan aikatauluttamaan projektia lopusta alkua kohden ja väliin sovitaan välietappeja. Näin kun tehdään niin saadan asiat tehtyä ja pysytään aikataulussa. 
Jos haluat, voin mallittaa myös sinulta jonkun tärkeän taidon ;) 
Energiaa syksyysi toivoen , 
Susanna K 

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaveita ja Lokki Joonatanin viisaita mietteitä

Haen sunnuntai aamun Hesarin haistellen samalla tuoreen kesän tuoksuja. Näen vaaleanvihreät koivun lehdet ja kirkkaan taivaan. Äkisti silmäni täyttyvät kyynelistä  ja mieleeni hiipii  voimakas yksinjäämisen tunne. Hengitän syvään, räpyttelen silmiäni, nielaisen ja palaan sisälle. Nelijalkainen karvakaveri tulee innostuneena ovelle vastaan ylisuurta pehmokoiraa roikottaen. Kahvinkeittimessä on vielä eilisen tahrat ja ruokapöytä on täynnä tavaraa. Aika pysähtyy ja kotona kaikuu vain vanhan pakastimen hiljainen ulina.     Mietin että mistä tuo kumma haikeus hiipi rintaani ja aiheutti noin voimakkaan tunnereaktion ? Johtuiko tuo rinnan puristava tunne siitä, että katsoin illalla Romeon ja Julian ja koin vahvasti heidän onnettoman rakkaustarinansa? Vai johtuiko se siitä, että sunnuntain jälkeen tulee maanantai ja uusi viikko ja uusi arki jossa ei ole hauskoja pihajuhlia eikä kepeää grillailua leppeässä kesätuulessa... Huikkaan...
2 kommenttia
Lue lisää

Tommy Tabermann ja minä rakkauden ja kevään huumassa

Ajelin kotiin True Heartsin NLP Master Prakkäri treeneistä kuunnellen  NRJ :n poppia joka tavoitti soljuvasti alitajuntani. Oloni oli tyttömäisen kepeä ja silmiini sattui fantastisen upeat kevään vihreät hiirenkorvat jotka kiusoittilevat ohikulkijaa puiden oksilla. Rakastan juuri tätä kevään aikaa! Ehkä siitä syystä menin naimisiinkin juuri näinä aikoina, toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla ja siitäkin on jo... hmm.... kohta 20 vuotta aikaa !Iik! Niin ne vuodet vierii. Tulla lähelle vaatii sinulta voimaa, paljon väkevää voimaa. Olla lähellä vaatii sinulta rohkeutta, paljon paljasta rohkeutta. Päästää lähelle, sisälle, vaatii sinulta vain uskoa toiseen ihmiseen. - Tommy Tabermann-   Tahtoisin kirjoittaa tähän ihan koko elämäni ja kaikki tuntoni mutta kriitikko minussa himmailee ja ilmoittaa, ettei kannata ihan kaikesta avauta, ihan ihan vielä, ainakaan ennenkuin asiat ovat virallisia ja julkisia ja oman mielen kiemuroissa jo varmasti päätettyjä. Mutta ...
4 kommenttia
Lue lisää

Meren raivoa ja lokakuun viimeisiä tyrskyjä

 Olimme kipparini kanssa vielä yhden kerran syysmyrskyissä merellä. Onneksi meidän rantautumispaikkaamme eivät nuo isot tyrskyt yltäneet vaan venhomme keinutteli siinä tyynen puolella hiljalleen puolelta toiselle. Keinuttelua ja lipalatusta oli kuitenkin senverran runsaasti,että tämä försti ei kyllä kovin sikeästi nukkunut paria viime yötä. Paluu kotiin ja kiinteän pöydän ääreen oli sanoinkuvaamattoman ihanaa tällä kertaa!  Mikä on tuo agressiivisuus ja hurja myrskyävä ja jollain muodoin vihainen energia mikä tuolla merellä myllertääkääkään ? Meri on aivankuin muuttunut ja hurjistunut jostain ja riehuu ja raivoaa heittäen vaahtopäitä ja sumusateita korkalle kallionlaelle jo parin vuorokauden ajan! Aurinko paistoi eilen hetken ja sitten illalla saapuivat pilvet  jotka vetivät maiseman entistä synkemmän näköiseksi ja joista sadekuurot kastelivat kalliot vaarillisen liukkaiksi. Luojan lykky, ettei tarvinnut olla tuolla puolen merta vaan siellä suojan puolella, veneen ...
Lähetä kommentti
Lue lisää