Siirry pääsisältöön

Marraskuun mietteitä



Marraskuu toi meille pakkasen ja lumen. Alkuun kylmyys tuntui karmaisevalta ja viimeistään siinä vaiheessa kun venettä nostettiin vedestä juuri ennen lumituiskua, iski syksyn pimenevät illat alitajuntaani raskaasti. Kelloja siirrettiin talviaikaan ja yht äkkiä klo. 17.00 alkoi olla jo hämärää ja tunti siitä ihan pimeää. Kesti muutama päivä totutella mutta nyt tuntuu jo ihan hyvältä. Nautin siitä tunteesta, kun leuan kärki jäätyy talvisessa tuulessa ja siitä kun ripsiin alkaa takertua kauniita kiteitä ulkoilun jälkeen. Tosin kidekelejä ei ole ihan vielä ollut ja niitä ehkä saa hetken vielä odottaa.
Ylen arkistosta.
Ripustin tinteille ulos talipallot ja siemenkoneen ja siellä ne iloisesti aterioivat tälläkin hetkellä. Lumi on täynnä pieniä kynnenjälkiä kun talitintit, sinitiaiset ja hömötiaiset jatkavat ateriaansa valkoiseksi katetulla juhlapöydällään. Niin. Enää n. 5 kk ja taas alkaa illat olla valoisia!
Elämä matelee eteenpäin ja ottaa välillä aimoloikkia kuten nyt, kun esikoinen opettelee ajamaan autoa isänsä hyvässä ohjauksessa. Kaksi blondia vierivieressä. Hyvin on mennyt toistaiseksi ja kun kaksi ajokertaa on takana, astuu ovesta sisään vielä toistaiseksi iloinen oppilas hymy huulilla. Keväällä sitten voin pummailla kyytejä vähän nuoremmalta vaaleatukkaiselta herralta J  Ja siinä missä tämä samainen herra haaveilee keväästä ja prätkäkeleistä, kuljettaa kuopus sen seitsemää sorttia koiria ympäriinsä ja opettaa meidän omalle karvatassulle hienoja temppuja ja nuuskutus uutuuksia.  Minä puolestani olen jo ilmoittautunut NLP Master – kurssille, joka alkaa vasta huhtikuussa. Siihen asti täytyy keksiä jotain arkea ilostuttamaan kun tämä Practitioner kurssi pian päättyy.
Huomenna on isäinpäivä ja sitä saamme juhlia kolmessa polvessa ja ajatella lämmöllä niitä isoisiämme, jotka eivät ole enää täällä mutta jotka ovat saaneet aikaan sen, että me olemme olemassa, me isien tyttäret ja pojat.
Viime viikot ovat olleet rankkoja. Syksy ja pimenevät illat sinällään jo vievät vähän energiaa mutta myös se, mitä kaikkea huolta kullakin on aina harteillaan kannettavana. Minä en tähän avaudu sen enempää mutta totean vain, että huolehtikaa rakkaistanne ja tavatkaa toisianne nyt ettei tarvitse harmitella asiaa myöhemmin, " sit ." 
 Olen aivan hurahtanut Yogi- teehen ja tälläkin hetkellä vatsaani hemmottelee upealla aromilla varustettu teelaatu, jonka mietelauseena oli sopivasta tähän päivään ” Live to Share”. Näin ajattelin tehdä tästä eteenpäinkin.

Antaa hyvän kiertää. Passi it on.
Lämpöisin aatoksin marraskuussa kun kaikki on hyvin ja elämä kulkee kulkuaan <3
Susanna K

 
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaveita ja Lokki Joonatanin viisaita mietteitä

Haen sunnuntai aamun Hesarin haistellen samalla tuoreen kesän tuoksuja. Näen vaaleanvihreät koivun lehdet ja kirkkaan taivaan. Äkisti silmäni täyttyvät kyynelistä  ja mieleeni hiipii  voimakas yksinjäämisen tunne. Hengitän syvään, räpyttelen silmiäni, nielaisen ja palaan sisälle. Nelijalkainen karvakaveri tulee innostuneena ovelle vastaan ylisuurta pehmokoiraa roikottaen. Kahvinkeittimessä on vielä eilisen tahrat ja ruokapöytä on täynnä tavaraa. Aika pysähtyy ja kotona kaikuu vain vanhan pakastimen hiljainen ulina.     Mietin että mistä tuo kumma haikeus hiipi rintaani ja aiheutti noin voimakkaan tunnereaktion ? Johtuiko tuo rinnan puristava tunne siitä, että katsoin illalla Romeon ja Julian ja koin vahvasti heidän onnettoman rakkaustarinansa? Vai johtuiko se siitä, että sunnuntain jälkeen tulee maanantai ja uusi viikko ja uusi arki jossa ei ole hauskoja pihajuhlia eikä kepeää grillailua leppeässä kesätuulessa... Huikkaan...
2 kommenttia
Lue lisää

Tommy Tabermann ja minä rakkauden ja kevään huumassa

Ajelin kotiin True Heartsin NLP Master Prakkäri treeneistä kuunnellen  NRJ :n poppia joka tavoitti soljuvasti alitajuntani. Oloni oli tyttömäisen kepeä ja silmiini sattui fantastisen upeat kevään vihreät hiirenkorvat jotka kiusoittilevat ohikulkijaa puiden oksilla. Rakastan juuri tätä kevään aikaa! Ehkä siitä syystä menin naimisiinkin juuri näinä aikoina, toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla ja siitäkin on jo... hmm.... kohta 20 vuotta aikaa !Iik! Niin ne vuodet vierii. Tulla lähelle vaatii sinulta voimaa, paljon väkevää voimaa. Olla lähellä vaatii sinulta rohkeutta, paljon paljasta rohkeutta. Päästää lähelle, sisälle, vaatii sinulta vain uskoa toiseen ihmiseen. - Tommy Tabermann-   Tahtoisin kirjoittaa tähän ihan koko elämäni ja kaikki tuntoni mutta kriitikko minussa himmailee ja ilmoittaa, ettei kannata ihan kaikesta avauta, ihan ihan vielä, ainakaan ennenkuin asiat ovat virallisia ja julkisia ja oman mielen kiemuroissa jo varmasti päätettyjä. Mutta ...
4 kommenttia
Lue lisää

Meren raivoa ja lokakuun viimeisiä tyrskyjä

 Olimme kipparini kanssa vielä yhden kerran syysmyrskyissä merellä. Onneksi meidän rantautumispaikkaamme eivät nuo isot tyrskyt yltäneet vaan venhomme keinutteli siinä tyynen puolella hiljalleen puolelta toiselle. Keinuttelua ja lipalatusta oli kuitenkin senverran runsaasti,että tämä försti ei kyllä kovin sikeästi nukkunut paria viime yötä. Paluu kotiin ja kiinteän pöydän ääreen oli sanoinkuvaamattoman ihanaa tällä kertaa!  Mikä on tuo agressiivisuus ja hurja myrskyävä ja jollain muodoin vihainen energia mikä tuolla merellä myllertääkääkään ? Meri on aivankuin muuttunut ja hurjistunut jostain ja riehuu ja raivoaa heittäen vaahtopäitä ja sumusateita korkalle kallionlaelle jo parin vuorokauden ajan! Aurinko paistoi eilen hetken ja sitten illalla saapuivat pilvet  jotka vetivät maiseman entistä synkemmän näköiseksi ja joista sadekuurot kastelivat kalliot vaarillisen liukkaiksi. Luojan lykky, ettei tarvinnut olla tuolla puolen merta vaan siellä suojan puolella, veneen ...
Lähetä kommentti
Lue lisää