Suljen silmäni ja hengitän syvään keuhkojeni täydeltä happea. Luon silmieni eteen tilanteen, jossa olen kokenut turhautumista, kiukkua ja ärtymystä. Sen jälkeen avaan silmäni ja ravistelen käsiäni, harteitani ja havainnoin ympäristöäni. Tämän jälkeen luon silmieni eteen positiivisen kuvan perheestä, joka pelaa iloisena lautapeliä merenranta maisemassa, nauraen ja keppostelen iloisesti laskevan auringon luodessa oman loisteensa maisemaan. Pidän tuon ihanan, rauhallisen ja kutkuttavan tunteen mielessäni ja mielikuvissani ja palaan taas tähän aikaan ja paikkaan ja avaan silmäni. Seuraavaksi luon mieleeni " ankkurin , " joka voi olla kynän napautus tai sormien nyrkkiin puristus tai vaikka käden painallus vasten jalkaa. Kun ankkuri on tehty, suljen taas silmäni, luon kasvojeni eteen mielessäni tuon raivostuttavan tilanteen, puristan käteni kevyesti nyrkkiin ja annan tuon suojakuvan tulvia ikävän tilanteen päälle, peittää sen lopulta kokonaan ja viedä mennessään kiukun ja turhautumisen tunteen, jonka ikävä tilanne on minussa aiheuttanut. Tällaista on NLP ja minä olen taas liekeissä! Tuskin maltan odottaa seuraavaan kertaan: elämä - täältä tullaan!

NLP harjoitteet ja se valtava energia, jonka olen saanut nyt neljästä kurssipäivästä kanssaopiskelijoilta, on ihan valtava. Olen nyt jo oppinut työskentelemään aivan uudella tavalla tietyntyyppisten ihmisten kanssa, jotka aiemmin olisivat ( ehkä ) nostattaneet minulle karvat pystyyn ja aiheuttaneet harmaita hiuksia. Ihmeitä siis tapahtuu. Yhtä-äkkiä viime vuoden haasteet tuntuvat voitetuilta ja sisälläni kasvaa uusi positiivinen energia, jonka olen aina tiennyt siellä olevan, mutta joka on vähän painunut kaiken muun alle viime kuukausien haastavien tilanteiden keskellä.
Minulle sattui hassu juttu kun olin menossa NLP kurssille lauantaina. Olin jo pari päivää toivonut vesi kielellä, että saisimme aamupalaksi suussa sulavia täysjyväsämpylöitä, joiden päällä on avokadoa, vuohenjuustoa ja tomaattia. No, pieni ääni mieleni sisällä yritti kuitenkin kertoa, että " siellä on kuitenkin tälläkin kertaa karjalanpiirakoita, niin kuin parilla viime kerralla, ja sämpylät jää vain haaveeksi... " Ajoin sitten paikanpäälle ( mielessäni olin jo " tilannut " parkkipaikan siitä ihan talon vierestä, ison koivun kupeesta, jottei tarvitsisi viedä autoa muutaman sadan metrin päähän ) ja kuinka ollakaan, usein täynnä olevan parkkipaikan toisella sivulla oli juuri minun autoni kokoinen ruutu vapaana. Innoissani tulevasta päivästä kipitin kurssipaikkaan ja istahdin muiden joukkoon aamukahville. Ja mitä silmäni näkivätkään : Sämpylöitä avokadolla, vuodenjuustolla ja tomaatilla vuorattuna ! Ihmeitä siis tapahtuu :)
Luulen että kompuroinnit on nyt kompuroitu minun osaltani toistaiseksi ja voin nauraa niille makeasti ja ottaa opiksi. Uudet kompuroinnit ovat ehkä tuolla kulman takana, mutta tästä vuodesta tulee hyvä ja selätän möröt, joita mahdollisesti vielä tulee vastaani. Hauskaa kevättä - meillä mustarastas on jo aloittanut konserttinsa toista viikkoa sitten !
Love ja Piis Susanna K

NLP harjoitteet ja se valtava energia, jonka olen saanut nyt neljästä kurssipäivästä kanssaopiskelijoilta, on ihan valtava. Olen nyt jo oppinut työskentelemään aivan uudella tavalla tietyntyyppisten ihmisten kanssa, jotka aiemmin olisivat ( ehkä ) nostattaneet minulle karvat pystyyn ja aiheuttaneet harmaita hiuksia. Ihmeitä siis tapahtuu. Yhtä-äkkiä viime vuoden haasteet tuntuvat voitetuilta ja sisälläni kasvaa uusi positiivinen energia, jonka olen aina tiennyt siellä olevan, mutta joka on vähän painunut kaiken muun alle viime kuukausien haastavien tilanteiden keskellä.
Minulle sattui hassu juttu kun olin menossa NLP kurssille lauantaina. Olin jo pari päivää toivonut vesi kielellä, että saisimme aamupalaksi suussa sulavia täysjyväsämpylöitä, joiden päällä on avokadoa, vuohenjuustoa ja tomaattia. No, pieni ääni mieleni sisällä yritti kuitenkin kertoa, että " siellä on kuitenkin tälläkin kertaa karjalanpiirakoita, niin kuin parilla viime kerralla, ja sämpylät jää vain haaveeksi... " Ajoin sitten paikanpäälle ( mielessäni olin jo " tilannut " parkkipaikan siitä ihan talon vierestä, ison koivun kupeesta, jottei tarvitsisi viedä autoa muutaman sadan metrin päähän ) ja kuinka ollakaan, usein täynnä olevan parkkipaikan toisella sivulla oli juuri minun autoni kokoinen ruutu vapaana. Innoissani tulevasta päivästä kipitin kurssipaikkaan ja istahdin muiden joukkoon aamukahville. Ja mitä silmäni näkivätkään : Sämpylöitä avokadolla, vuodenjuustolla ja tomaatilla vuorattuna ! Ihmeitä siis tapahtuu :)
Luulen että kompuroinnit on nyt kompuroitu minun osaltani toistaiseksi ja voin nauraa niille makeasti ja ottaa opiksi. Uudet kompuroinnit ovat ehkä tuolla kulman takana, mutta tästä vuodesta tulee hyvä ja selätän möröt, joita mahdollisesti vielä tulee vastaani. Hauskaa kevättä - meillä mustarastas on jo aloittanut konserttinsa toista viikkoa sitten !
Love ja Piis Susanna K
Ei ole olemassa muureja
On vain siltoja
Ei ole olemassa
suljettuja ovia
On vain portteja
joiden läpi kuljetaan
säihkyvin silmin
huulilla varjoja syvempi hymy
kohti paikkaa
missä virrat kohtaavat
kuin janoavat suut
(Duende, 1996)
- Tommy Tabermann
Kommentit
Lähetä kommentti