Istun aamiaispöytään vapaapäivän aamuna ja katselen ulos ikkunasta. Taivas on harmaa ja maanpintasateelta kostea. Suuret odotukset siitä, mitä tänään PITÄISI tehdä, pyörittävät mieltäni ja painavat harteitani asettaen ryhtini kumaraan. Heräsin hyvissä ajoin 6.30 vaikkei ollut herätystä, ja nousin jähmeine raajoineni istumaan. Modern Familyn muutaman jakson katsominenkaan   ei auttanut karistamaan yöllistä jäykkyyttä kehostani, joka jo huutelee lomalle ja mielellään vaan samoilisi merellä ja metsässä ja söisi mansikoita...  Mielen huijjaamista 😁 Aamupala on syöty mutta alakerran pyykkivuoret ovat yhä siellä ja pölykoirat kirmaavat lattioilla ja käyttämättömät vaatteet odottavat pääsyä UFFin kautta uusiin koteihin. Huoh... ja mansikatkin odottavat kaupassa juuri minua ja perhettäni, joka haluaa ne ostaa, säilöä tai vaan syödä ahnaasti suihinsa. Voi elämä ja sen eri vivahteet! Eikä olotilaani yhtään helpota sekään, että kiukuttelin illalla väsyneenä kipparilleni enkä e...

Herään juhannuspäivän aamuun kahdeksan maissa lähes virkeänä. Selkä ja hartiat ovat jäykät eilisestä Modern Family maratonista lattialla huonossa asennossa mutta mieli on kutakuinkin levännyt ja valmis ottamaan vastaan raikkaan ja aurinkoisen juhannuksen vesillä. Koti on kuitenkin kipparia lukuun ottamatta vielä hiljainen, joten lataan tarjottimelle aamupalani ja suuntaan siihen pihan ainoaan nurkkaan, johon aurinko paistaa heti aamusta ja aloitan jälleen kerran viherpihani ihailun siinä kahvia ryystäessäni. Pörröiset kimalaiset puskevat uhkean vartalonsa pelargonioihin ja muihin värikkäisiin kukkiin ja pienet jalat ruokaa pullollaan lentävät pesälleen vieden kuningattarelleen aamupalan samalla kun itse puraisen maukasta avokado-kaura leipääni antaumuksella. Voisiko kesäaamu olla upeampi?! Kun kahvikuppini on ryystetty tyhjäksi, istahtaa kippari siihen viereeni nauttimaan rauhallisesta aamusta. Siinä yhdessä filosofoimme hetken ja äkisti mieleeni ponnahtaa kuva rullalle k...