Tulen kotiin inspiroituneena ihanien ihmisten tapaamisesta. Asettaudun pöydän ääreen ja avaan läppärin. Sytytän kynttilät palamaan ja viritän oikean musiikin tavoitteenani prosessoida ajatuksiani, oivalluksiani ja tuntemuksinani illan kohtaamisesta, omassa tilassa, omassa rauhassa kun karvakaverikin lähti juuri lenkille ja koko huusholli on vain minua varten. Ehdin juuri siirtää parit kuvat blogiini ja virittäytyä tunnelmaan kun ovi aukeaa ja sisään astelee loukkaantunut perheenjäsen. Ei siinä sitten muuta kun jääpussia virittelemään ja reittä sitomaan ja kuulokkeet korviin kun tv alkaa papattaa omaa tarinaansa tuolle loukkaantuneelle… Näin se joskus menee kun taloudessa asuu useita eri henkilöitä ja hyvä niin.  Takaisin tajunnanvirtaani ja tämän päivän oivalluksiini.  " Ainoastaan kuulemisen hiljaisuudessa todella kuulemme ja opimme" -Stephen McKenzie  Oletko koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa saat syyttä syytös ryöpyn niskaasi ja se tulee niin äkkiarva...