Terveisiä merilomalta ! Vaikka kesä on ollut sateinen, on siihen mahtunut myös aimo annos päivänpaistetta ja poutapilviä. Näin koimme ainakin asian kun puksuttelimme itäisellä suomenlahdella pari viikkoa heinäkuun alussa. Kippari ajoi ja me miehistön jäsenet seurasimme ohikiitäviä maisemia ja yhdessä laivakoiran kanssa valmistauduimme aina köysien ja leppareiden kanssa seuraavaan maihinnousuun. Joskus (lähes aina) laivakoiralle tuli hätä kun vauhti hiipui ja satama lähestyi eikä vielä päässyt hyppäämään kannelta laiturille. Silloin se inkui ja vinkui nousevalla intonaatiolla ja hermostuneena kipuili vuoroin vasemmalle ja vuoroin oikealle laidalle. Lajitoverivainaan vanhan pelkut kuitenkin auttoivat sen verran, että laivakoira ymmärsi, ettei mihinkään ole menoa ennen kuin ne oranssit pelkut otetaan pois päältä. Sellainen hauska kaveri tuo oli aluksellamme. Laivakoirasta tuli myös mieleen Pyhtään Kaunissaari, joka oli jälleen vallan herttainen käyntikohde m...