Lähdimme matkalle kohti asumattomia saaria.   Saimme pöristellä rauhassa, vain taivas kattona ja loputon meri ympärillämme velloen. Lokkien huuto täytti ilman ja suolaiset vesipisarat lensivät laidan yli norjalaisen  kasari-ihmeemme kylkiä hyväillen. Kova sivutuuli toi jännitteitä maihin nousuun ja ensimmäistä kertaa tänä keväänä oikeasti vähän jännitin että mitenkähän tässä nyt käy. Hyvin siinä kävi kun kippari hyppäsi sukkasillaan maihin ja auttoi vetämään tuota lähes 4000 kiloista kaunotarta kohti kalliossa kiliseviä  kiinnityskoukkuja.       Saari oli tyhjä muista venelijöistä ja illan koittaessa levittyi yllemme uskomattoman kaunis tähtitaivas!  Olimme lähes paratiisissa jos sellaista voi maanpäällä olla.   ”Syvyydessä on kaikki se, mikä pyrkii pintaan. Siellä on alitajuntamme, joka tahtoo meidän syntyvän yhä syvemmältä ja yhä uudestaan, siksi mitä olemme.” - Tommy Hellsten / Oivalluksen ky...